Puolueetonta neuvontaa vanhusten asumisen tuki- ja rahoitusasioissa
Aaria Family Office
Siru Hannula puh 050 441 0783
(JavaScript must be enabled to view this email address)
87-vuotiaan Marian tarina
Marian 46-vuotias tytär otti minuun yhteyttä. Hän kysyi minulta, voinko auttaa hänen ikääntyneen äidin asioiden hoidossa.
Sovimme tyttären kanssa tapaamisen äidin tilanteen kartoittamiseksi. Ensimmäisessä tapaamisessa oli ainoastaan yhteyttä ottanut tytär. Seuraavaan tapaamisen sovimme äidin luokse hoitokotiin.
Kartoituksessa selvisi, että äiti, Maria on 87-vuotias, kaksi vuotta aikaisemmin leskeksi jäänyt huonokuntoinen nainen, jolla on yksi ainoa lähiomainen, tytär. Asuu Helsingissä, omistamassaan osakehuoneistossa Vallilassa. Maria asui tapaamishetkellä hoitokodissa väliaikaisesti, koska ei voinut mennä lonkkaleikkauksesta suoraan kotiinsa. Marian koti sijaitsi 4. kerroksessa, hissittömässä talossa. Maria ei voinut palata enää kotiinsa ja oli itsekin valmis luopumaan asunnostaan ja pääsemään vähän ”helpommalla”. Suurin ongelmana tyttären mielestä epävarmuus; mistä tietoa saa, mitä palvelut maksaa, mikä on hyvä paikka, millaisia etuuksia kaupungilla on vanhuksille? Marian eläke ei riitä tuleviin maksuihin ja onko äidillä tai tyttärellä äitinsä puolesta oikeus vaatia asioita? Tyttären mielestä äidin muisti on huonontunut viime aikoina ja on vaarana, että kotona äiti loukkaa itsensä tai lähtee ulos harhailemaan. Tytär olikin löytänyt äidin pari kertaa kotoa hämmennyksissä, kun ei muistanut, miten puhelimella soitetaan tyttärelle.
Sopimuksemme mukaisesti, etsin vapaan hoitokotipaikan, joka sattui olemaan tässä samassa väliaikaisessa hoitokodissa. Laitoin palvelusetelihakemuksen vireille kaupungin alueen sosiaalityöntekijän kanssa ja asiat etenivät odotetusti ja rouva sai palvelusetelin, jonka määrä oli 1500 €/kk. Tarkistimme myös muut tukiasiat kuntoon, joiden arvo oli merkittävä.
Laitoimme asunnon myyntiin välittäjän kautta ja myynnistä saadut rahat sijoitettiin Marian pankin kautta tilille, josta varoja voi tarvittaessa vapauttaa.
Marian pelkona oli, ettei hänen omaa itsemääräämisoikeuttaan tai toiveitaan kunnioiteta, jolloin teimme edunvalvontavaltakirjan, jossa määrittelimme tyttärelle ja varahenkilöille valtuudet toimia Marian puolesta, hänen terveyteen ja/tai taloudellisiin asioihin liittyvissä asioissa, kun Marian oma etu niin vaatii. Valtakirjaan lisättiin myös Marian hoitotestamentti. Nämä asiakirjat tehtiin molempien yhteisymmärryksessä. Kaikista näistä tehdyistä toimenpiteistä annettiin tiedot hoitokodin vastaavalle hoitajalle Marian ja tyttären valtuutuksella.
